(Sisältää juonipaljastuksia!) Salmanterin Terttu ja minimerirosvot sisältää absurdeja juonenkäänteitä ilman kohkaamista ja älytöntä vauhtia. Sisarukset Mikko ja Lilli joutuvat vanhempiensa työmatkan vuoksi hoitoon supertrendikkään mutta lievästi sanoen erikoisen ja lapsia vihaavan Jim-setänsä luo. Sliipattu Jim on äärimmäisen tarkka siisteydestä ja jo pelkästään tämä aiheuttaa komiikkaa: Mikon postikorttikokoelmaa ei saa levittää asfaltille, ettei maahan tule naarmuja jne. Mieleen tulee heti Philip Ardaghin Edu Rihvelin karmeat seikkailut -sarja ja siinä seikkailevat hullu Jaska-setä ja vielä hullumpi Mimmi-täti: kutakuinkin normaalit ja viattomat päähenkilöt yrittävät luovia toinen toistaan sekavamman väen kanssa tilanteesta toiseen. (Jotakuinkin tätähän se elämä ainakin aikuisilla joskus on, meitä kun on moneksi ja kaikki väki kun ei aina toimi totutulla tavalla…)
Päähenkilölasten ohella oleellisen keskeinen hahmo tarinan kannalta on sedän naapuri, omalaatuinen Salmanterin Terttu. Harmittoman oloisesta mummelista paljastuu uusia puolia kuin Maija Poppasesta konsanaan, vaikkapa nyt tädin puhuva kukko Pedro Esteban Kemppainen. Kun lapset vahingossa onnistuvat herättämään henkiin kukka-asetelmaan tarkoitetut pienoismallimerirosvot, on hulvattomaan tarinaan kasassa aineksia kohtuullisen paljon.
Henkilökavalkadiin kuuluvat vielä mm. entinen merimies Puujalka-Vorsteeni, superjulkkis Monika ja kaupunginjohtaja Matu Wanni ja vaimonsa Ritu. Kaikki henkilöt ovat jollakin tavalla omalaatuisia tai muuten vaan vinksahtaneita. Kaikki kirjan vitsit eivät ehkä lapsille aukea, eikä se haittaa. Aikuista ainakin hymyilyttää Merja Derivaatta, joka tekee kukka-asetelman matematiikan yhtälöistä ja geometrisista kuvioista.
Tarinan loppuun saakka toivoin, että epäilyttävästä Jim-sedästä paljastuisi kirjan lopussa jotakin hykerryttävää, mikä joko selittäisi Jimin käytöstä tai paljastaisi hänestä jotain aivan uusia puolia. Ehkä tämä yllätys on säästetty jatko-osaan?
Kirjan juoni sopii mielestäni kaikille alakouluikäisille. Kolmasluokkalainen lukijakin – vaikka lukee myös 700-sivuisia fantasiakirjoja – piti kovasti sen huumorista.
Kirjan loistava kuvitus herättää henkiin kirjan henkilöt ja tapahtumat. Ilman näitä kuvia kirja olisi paljon pliisumpi.
Kunnas, Noora:
Salmanterin Terttu ja minimerirosvot
Kuvitus: Teemu Juhani
2019
143 s.
